Suomen System of a Downiksi tituleerattu Stam1na tuotti Miitri Aaltosen kanssa toisen pitkäsoittonsa Uudet kymmenen käskyä keväällä 2006. UKK tuotettiin samassa ajassa kuin edeltäjänsä, noin 35 studiotyöpäivässä. Levyllä vieraili yhteensä kuusi ulkopuolista rockmuusikkoa Kotiteollisuuden Jouni Hynysestä Viikatteen Kaarleen. Levy debytoi Suomen virallisen albumilistan sijalla kolme ja möi yhtyeen jälleen pitkälle keikkaputkelle ympäri Suomen. Yleisön ja kriitikoiden hyväksyntä oli vähintään aiemman kaltaista, ellei jopa voimakkaampaa.
 16.6.06 Seinäjoki, Provinssirock. Festivaalien ensimmäisenä esiintyjänä Saarilavalla Stam1na juhlistaa kymmenennettä syntymäpäiväänsä. Lavan edusta on täynnä juhlaväkeä, ilma lämmin ja aurinkoinen.

Hyrde: Tarkkaa päivämäärää kun ei muisteta nii päätettii pitää synttärit Provinssissa. Ei huono veto ollenkaa, mie pääsin keikan aikana eroon kokoparrasta (kitarateknikko Jyri parturoi kesken Likaisen parketin) ja jäi kaks päivää aikaa vetää kiisseliä parhaiden kavereiden kans. Sakaran äijät anto meille kuohuviinikylvyn, banderollin ja Stam1na-päällysteisen kermakakun. Tavattii naamatusten samalla lavalla soittanu Strapping Young Lad. Ainii, ja mie täytin samana viikonloppuna 26. Siistiä. Kyl mie lähen bändin toisellekki kymmenelle varsin mielellää.
Hyrde: Periaatteessaha meiän kahden levyn diili umpeutu Sakaran kanssa Kybäkäskyihin, mut aikasen selkeä homma oli jatkaa samoilla resepteillä etiäppäin. Loppuvuodesta ravisteltii porukkaa oikeen porukalla, kun Rytmihäiriön ja Moksujen kanssa tehtiin tää Helsingistä Rovaniemelle sohittu Sakara Tour. Ihan oli sellane fiilis että ”tällastahan tän pitäis olla aina”, Oulun Teatria ja 1500 ihmistä. Tiedättehän.Sakara Tour 2006. Kuva: Joonas BrandtHyrde: Tässä vuoden 2007 alussa tuli tuo Soundin lukijaäänestys silmille, että Uudet kymmenen käskyä olisi sitten vuoden -06 paras kotimainen albumi. Siis paras kotimainen albumi, maan johtavassa rocklehdessä. Voi vittu sanon minä. Tai siis sanoin. Nyt mie vaan ihmettelen että miten tähän on päästy… oi ku työ tietäsitteki miten horjuvaa taidetta tuonkin pitkäsoiton kokoaminen on ollu. Mielikuva Stam1nan varmasta ja selkeästä taiteellisesta visiosta on kuin natsi trampoliinilla.Sakara Tour 2006. Kuvaaja: Joonas Brandt.Hyrde: Välillä sitä on porukalla puntaroitu että mikä on kunkin suhtautuminen musiikkiin ammattimielessä… Hyvä fiilis on jääny ku mieltää rockmusisoinnin harrastuksena, josta voi ammentaa voimaa. Kyl meillä on jokaisella suunnitelmia ja työtä tässä kohkaamisen rinnalla, mut melkosen kivan lapsilisän siihen kylkeen saa ku käy välillä vähä rimpauttamassa lankapeliä.Likainen parketti -video. Kuva: Markku Metso Hyrde: Aikasen vaikea lähteä arvelemaan Stam1nan tulevaisuutta, täs on kuitenki nyt vasta parissa vuodessa homma pyörähtäny kunnolla käyntii ja ylämäkeen. Selkeää huipputasannetta ei vielä ehkä ole tullu joten vois veikata että kyllä noita ravinnerikkaita vuosia on vielä reilusti edessäpäin. Tavoitteita vois olla vaikka ulkomaiden keikkailussa, festareiden päälauteille kipuamisissa ja homman mielekkäänä pitämisessä. Eiköhän tääki saattue pistä pillit pussukkaan jos reenikselle saapuminen tuntuu tyhjältä. Nii kaua ku takkia riisuu jo eteisessä ni voipi nähä vuoteen 2016 ja seuraaviin pyöreisiin vuosiin. Tai sit Lemin kirkonkylän AA-kliniikkan.Stam1nan promokuvastoa 2006. Kuvaaja: Joonas Brandt.
Maaliskuussa 2007 Stam1nalle luovutettiin Emma-patsas vuoden 2006 metallialbumista. Yhtye vetäytyi säveltämään uutta materiaalia Lemin treenikämpälle: lehmien, lampaiden, traktorien, järvien ja peltojen keskelle.

Hyrde: Siellä se tököttää reeniksen kaapin päällyksil, Emma. Myö vietii se enskättelys saunaa ja toivotettii tervettulleeks perheesee. Kovinha tuo imartelee tuollaine, mut seuraavii haasteita täs lähetää joka tapaukses metsästelemää, niinku tää loppuvuoden kiertue oli Apocalyptican lämppärinä. Siinä toteutu pitkäaikane haave keikkailusta ulkomailla ja vieläpä omalla kielellä. Melkonen seikkailuhan tuoki oli, nousta Berliinin Columbiahallen lauteille ja vetästä vajaalle kolmelle tuhannelle sakemmannille vähä Lemi punasta hevanderia korville. Jäi onneks sellane fiilis reissusta suuhu että varmaa ollaa toistekki passin kanssa keikkareissuun lähössä tän seuraavan vuoskymmenen aikana. Kuha ny saahaa tää kolmas lätty tehtyä…