H: Mikkeliin siirtyminen on lyhyt ja ytimekäs. Lemin treenikämpältä St. Mickelssiin on lähes kävelymatka. Mieleen palautuu muutamia vuosia takaperin tehty Ruhot rajalle -tempaus, jossa kävelimme pienen uskaliaan ryhmän kanssa Lappeenrannasta Mikkeliin, yhtä soittoa, viiden minuutin tasatunnittaisin paussein. Mukana oli mm. valomies Petsalo, joka uhrasikin tempauksella varpaankyntensä ja polvinivelensä järjettömyyden alttarille. Omakohtainen suorite keskeytyi Ristiinan Nesteelle, jossa reidet muuttuivat kebab-vartaiksi ja jalanpohjat grillipihveiksi. On se mukavampaa autolla mennä, on. Siinä ehtii jopa lueskella lehtiä!
Alibin toimitus saa vetoapua näemmä Stam1naltakin.
H: Radio Rock -kippailun puolikarvas maku suunpielissä oli tyynnyttävää päästä tekemään pitkää, huoliteltua mutta hikinahkaista PA-treenisettiä. Vaakunassa jyystimmekin uusia + vanhoja kevään settilistaan eksyviä raitoja läpi useiden tuntien ajan. Tämä loi pohjan varmuudelle, mikä sittemmin illalla varmasti kaikui kovaäänisistä saliväen havaittavaksi, sekä tietysti parhaiten seuraavan päivän Kaapelitehtaalla. Kyllä se treenaaminen vaan kannattaa, tämän tietää jokainen.
P: Harvinaisen hyvä aloituskeikka.
KP: Mikkelin keikka oli mielestäni paras Vaakunan keikka. Jengiä oli perrrrrkeleesti.
E: Mitä siellä tapahtui?
KP: Helvetin hyvä aloituskeikka.
E: Ei mitään kommentteja. Vähän ryypättiin.
KP: Vähän laulettiin karaokea…? Onneks oli Hyyrysen Jussi.
E: Onneks on aina Hyyrysen Jussi. Harmikseen ei aina. Harmikseen ei ole aina Hyyrysen Jussia. Joku rakasteli siellä karaokekopissa. Miulla on siitä video! Joku rakasteli samaan aikaan karaokekopissa kun Kaikka lauloi!
H: Keikka oli kova. Oliko biisejä setissä 14? Hiki virtasi ja lista juoksi. Pitti pyöri, hanuri soi. Seppo spiikkasi ja yleisö vastasi. Olimme jälleen kotona!
KP: En mie tiedä montako biisiä oli.
Samat lärvit, samat kamat, sama auto, sama Vaakuna. Enemmän biisejä!
H: Hyyrysen Jussi oli aiemmin päivällä tuomaroinut paikallista bändiskabaa: nyt Holmstedtin Jukan saattamana sätkytukka saapui backstagelle kiekumaan huumoriaan. On se kyllä melkoinen jojo, tuo Hyyrysen Jussi! Takahuoneen hämärässä alkoi uusien biisien livetoimivuuden (s)pekulointi, mutta mikä tärkeintä, myös lillittelyn palautusvoimien tutkiskelu. Kuin sähköiskusta kehitimme myös ainakin miun osalta kevään makuhitiksi muodostuvan Saunakaljan. Vaikka reseptin tähän savunutuiseen, lähes multamatoisen maukkaaseen mallashelvettiin tässä yksinoikeudella Stam1na.comin lukijoille paljastankin, tämän kaljan saa tehdä vain valtuutettu paikallinen Sauna-Antti (kaikki oikeudet näet pidätetään, sitten pidätetään itse juoja, nakkikioskilta, kello neljä):
– Perus kalja mukiin
– Perään loraus votkulia
– Perään loraus fisua
– Guli guli! Aaaah! Savusaunan, kalasavustamon ja kirpsakan Suomi-kännin samettimainen yhdistelmä!
– Tarjoillaan taskulämpimänä ja väljähtänenä
Jussi ja Antti Hyyrynen.
