Suomalainen rockikoni ja isopäinen pehmolelu. Pehmolelu vasemmalla.P: Räikkärock Ylöjärvellä tarjosikin toista äärilaitaa Sonispheren jälkeen. Kyllä näissä kotoisissa pikkufestareissakin on oma tunnelmansa. Keikki oli suht rento, mutta samana päivänä vain muutamia tunteja sitten tehty suoritus vaati veronsa: fiilikseen pääseminen kesti tavallista kauemmin, jokainen moshausliike särki päässä ja loppukeikin aikana yläselkä revähti, no pain – no gain! Tästäkin selvittiin, mutta keikin jälkeen jokainen taisi olla sitä mieltä, että oli viimeinen kerta, kun buukataan kaksi vetoa samalle päivälle.

K: Täytyy myöntää, että tunnelma oli suht USH-USHkomaton ja kontrasti raju, kun hyppäsit Helsingin keskustan liepeiltä ja meren luota 12000 ihmisen kaupunkifestarin luota bussiin, ja nousit pois muutaman tunnin päästä Ylöjärvellä, järven tuntumasta haitarihumpan tahdissa nestehukkapäissään. Kokemuksia, voi pojat.

H: Jep. Saapuminen mestoille – ekaksi tietysti järveen. Sitten kaverikuvia paikan emäntien kanssa (emäntä = 20-45 vuotias). Sitten roudaus viulumusiikin tahtiin. Pelkäsimme Antti Tuiskun hyppäävän vanhasta muististaan settinsä jälkeen keikkabussimme kyytiin. Eipä onneksi hypännyt. Tuiskun entinen keikkabussi on tätä nykyä näet hasardi paikka. Nyt sitä saa asuttaa vain Suomen äveriäimmät urpot, joita myös lemiläisiksi kutsutaan. Eikä Tuisku ole äveriäs, urpo, saatika lemiläinen.

E: Sellaiset festarit saavat miulta ehdottomasti bonuspisteitä, joissa pääsee uimaan ennen ja jälkeen esiintymisen. Moisia paikkoja on ainakin Ruisrock, Kuopio Rockcock, QStock, Räikkärock ja Kokkola Rock Festival.
Kolmen päivän tykitys alkoi jo tuntua luissa&ytimissä.K: Paikan päällä ei hirveästi kerennyt fiilistellä. Mitä nyt hyppäsin voltilla järveen ennen keikkaa. Toimi aika hyvin viilennystarkoituksessa. Shöw käyntiin ja menoks! Ja ihan paras meininki. Meininki oli kuin klubikeikalla konsanaan ihmisten kanssa turistessa ja rokettirollia soittaessa. Ihan helvetin hauska vedellä, ei tästä voi muuta sanoa. Helvetin hyvä veto.

H: Veto oli kuin lähisukulaisten kanssa vitsailu pienessä myötälillikäisessä. Olenko sittenkin Ylöjärveltä…?

P: Keikin jälkeen olikin aika nollata kolmen keikin jälkeen Tampereen yössä. Nice.

H: En muista paljoa. Vain baarin, jossa Negative on perustettu, sekä aamunkoitossa taksimatkalla suoritetun uintiretken med Tuomas Petsalo. Tampere syö ihmisen!

E: No, jos ei nyt ihan perustettu, niin kyllä Suomen meikkirockin Mekasta on kuitenkin kyse. (Seuraavana päivänä samaisessa baarissa hameväki tulikin sitten esittelemään miulle valokuvia alastomista miesvartaloistanne aamuöiseltä uinniltanne.)

K: Emil ”Aarre” Lähteenmäki esitteli meille lämminhenkisen Tampereen yöelämän, ja myö otettiin siitä kaikki irti. Mukaan bailuihin ehti vielä Medeian Jannekin, joten bileet olivat taatut! Vitti , mikä viikonloppu.Suomen tiukin rocktiimi 2011. Rautaisia ammattilaisia (plus Hyyrynen)