Kulunut auringonkierto jää Stam1nan jäsenille muistoihin melkoisen tukkoisena kalenterina, keikkaläjänä, haastattelusekamelskana ja pahojen elämäntapojen oppikouluna. Alkuperäisjäsenistö sai riveihinsä uuden musikantin, vanhan kylänraitin naamatutun kylläkin, neljänneksi ”vellokseksi” mielletyn bassomies Kangasmäen.
Kuva: Hyrde
Kokoonpano kiinnitti kiertueidensa tekniikan taistelupariksi TeamJJ:n Jusbaumin ja Jyrin, Lappeenrannan musketöörit, arjen kitarasankarit. Jyrin keskittyessä etukädessä lankasoittimien ja roudauksen hoitoon, Jusbaum sääti salin soundit ja hallitsi keikkabussin rattia. Loppuvuoden kokoonpanoon nivottiin mukaan myös valomies/roudari Teemu, Savitaipaleen oma poika. Tekemistä näillä seitsemällä kääpiöllä riittikin, sillä retkue matkasi kotomaata kolmattakymmenettä tuhatta kilometriä, ex-Mänttibussin suomassa tuskaisessa istuma-asennossa ja alituisesti huonompia sananparsia latoen.

Maksimaaliseen riekkumiseen tähtäävät esiintymiset jättivät jälkensä puoleensataan keikkapaikkaan, mukaan lukien kesän festarikeskittymiin kuten Provinssiin, Ilosaareen, Tuskaan ja Ruisrockiin. Sekaan mahtui niin Yli-Tornion porovaaroja kuin Lammin rengasrikkoja. Syksyn laskelmien mukaan täysmiehitetyn Stam1na-crew’n vuoden samanrytminen juopottelu synnyttäisi puolen kilometrin mittaisen olutpullorivin.

Vuodelle 2006 lähdettäisiin siis pieksettyinä, jonkin verran kokemusta keränneinä ja melkoisen myllyn pyörityksestä: debyyttilevyn hehkutus, listasijoitukset, Hamaran etusivuyhtye, loppuunmyydyt keikat, festarikokemukset, soitindiilit, musiikkivideot ja livetaltioinnit, kotisivut ja foorumit, Stam1na-wristbandit ja lippikset, Mokoman ja The Macheten kanssa rundaamiset, fanitapaamiset ja -postit… Nyt sitten olisi myös ylitettävä tämä kaikki, tähdättävä jonnekin horisontin taa… and beyond.
Kuva: Hyrde
Koska yhtyeen kiertäminen ajoittui etupäässä viikonlopuiksi, ei sävellys-, sovitus- tai harjoitustyölle jäänyt soundcheckien ohella yhteistä aikaa… ja koska tapana oli aina ilmestyä keikkapaikalle juuri ja juuri aikataulua noudatellen, piti sekin mahdollisuus jättää usein hyödyntämättä. Silti jopa levy-yhtiön suunnalla ihmeteltiin, miten syyskiertueen repertuaariin saatiin työstettyä esityskuntoon yksi täysin uusi biisi, yksi instrumentaali- ja yksi lainakipale. Lokakuun aikana ja ensimmäisten varsinaisten treeniviikonloppujen yhteydessä kollektiivi olikin onnistunut raapimaan läjään vajaan kymmenen uutukaisen biisin raakileet. Tekstejäkin oli syntynyt parahultaseen saman määräinen luonnostelma, jossakin juna-asemien ja päiväkännien/tajukankaan välimaastossa. Joten hektisten kevät-, kesä- ja syyskiertueiden jälkeen on yhtye enemmän kuin valmis uuteen haasteeseen, siihen vaikeaan toiseen albumiin.