Tähän on tultu. Stam1na vuosimallia 2011.H: Leotardi. Tän tretsipuvun oikeampi nimitys on leotardi. Puvustaja-Anni kertoi tämän ja nauroi katketakseen. Täytyy sanoa, että kyllä noilla puvuilla sai lisävirettä tähän keikkakesään. Härski meininki!

P: Totta. Mikkeli räjäytti pankin monessa mielessä ja monella tasolla. Vihdoin bändin loputkin jäsenet Kaikka ja Kake saivat asiaan kuuluvat muotiluomukset ylleen. Kake takaisin muodin huipulle!

K: Luulin keksineeni ryhmän kovimman asusteen, mutta kyllä Kake meni heittämällä ohi. Liian raju puku, silmäni itkevät verta edelleen..

H: Ankkarockin lakattua olemasta osana universumia Jurassicista tulikin sitten esiintyvien taiteilijoiden kesän finaali. Eli tälle oli tietysti varattava koko viikonloppu. Pääsin Mikkelin Visulahteen onnekkaana jäniksenä Kotiteollisuuden keikkabussilla. Aaltosen Miitrin kanssa lillittelimme kaljua ja imitoitiin toistemme laulumaneereita. Oli muuten hauskaa & perverssin kuuloista. Sit vaan passi kaulaan, naula päähän ja kaatuilemaan KT:n keikalle – Soitellen sotaan -kertosäkeen taustalaulua ja koko Iankaikkinen kitaralla. Päin oikeaa reittähän se räiskähti. No, sitten vaan lisää yhtä juttua ja äkkiä ja liikaa. Nukkumaan painuin jo yhden kieppeillä. Battereita oli ladattava, oksennuksia varottava!

P: Jurassic-viikonloppu Mikkelissä on virallinen kesän päätös, joten siitä oli otettava kaikki irti. Itseni kohdalla tämä tarkoitti jo pe-iltana armottomia ylilyöntejä. La-päivä menikin hyvin rauhallisesti keikkiä odotellen.

E: Lilli-Olkkonen veti aerobicciä Palen keikalla letit päässä.

K: KT oli hyvä, FM2000 oli hyvä, Paleface heitti parhaan keikan, jonka tänä kesänä olen heiltä nähnyt, Makkis oli hyvää, lonkero maistui, terva maistui, ja Lutakon Jennan järjestämissä mökeissä oli ihanata köllötellä aamuun asti pienissä lilleissä, hyvällä porukalla. Kesän parhaat festarit.

E: Kyllä. Kiitos myös Jukka.

H: Virta palasi pääjärjestelmään 7:14. Avasin keikkapäivän ensimmäisen oluen, herätin Leinosten pariskunnan teltta-alueelta ja avasimme viinapullon. Yhdeksältä oltiinkin siten Jalavan Pekan kanssa menossa taksilla hakemaan Alkosta bourbonia (Kentucky Gentleman, uusi tuttavuus) ja Kaikalle Maggista. Laiturille, järveen, järvessä lilluvaan saunaan, laiturille. Taju lähti päästä 11:34.

K: Antti toi miulle Makkis-pullon, pyytämättä. Mahtava ihminen! Vaara lillittelyyn oli aamulla suuri kaikkien muiden (ei Stam1nassa soittavien) juodessa vieressä, mutta selkäranka oli kuin betonipylväs, ja se kesti keikkaan asti.

P: Bäkkärinä toimi järven rannalla sijaitseva saunarakennus, joka tarjosi mitä parhaimmat puitteet hyvästä tunnelmasta ja seurasta nauttimiseen. Paikalla olivat kaikki!

Mitähän ne miehet oikein siristelee...?H: Keikka säätyi alkuiltaan. Kello kuudelta kipusimme lavalle. Kaikki oli kaunista. Kaikki oli täydellistä.

E: Siksi introna toiminut häämarssikin oli keikkaa varten leikattu hieman pidemmäksi. Oli maltillisemmin aikaa kaasona levitellä kukkia perässäni lavalle saatettavan morsiamen jalkoihin. Todennäköisesti ensimmäinen Stam1nan keikka, joka alkoi suudelmalla.

K: Keikalle astui varmasti viikonlopun typerimmän näköinen bändi. Muutenhan myö ollaa ihan Mensan porukoissa… Ei tästä oikein kummempia muista. Hyvä fiilis päällä, Soilworkin ukot kattelemassa alhaalla keikkaa, lavalla kaksois-Hyrde (parin biisin ajan), alastomuutta, Antti laulaa Lääkkeen vikan kertsin invalidiluiskalta, Medeian karhupukupyramidi, valkovenäläistarjoilu ja kesän isoin Wall of Death (sori Oulu). Mitä muuta sitä vielä tarvitsee? Näihin tunnelmiin oli aivan helvetin mahtavaa lopettaa Stampan keikkakesä.

P: Keikistä ei ole juurikaan muistikuvia, mikä on yleensä hyvän keikin merkki. Sen verran muistan, että lavalla riitti tapahtumaa. Kävi mielessä, että mitä ihminen, joka ei ole koskaan ollut Stam1nan keikillä miettii, kun näkee lavalla kaksi tatuointeja myöten samannäköistä tyyppiä, joista toinen on alasti ja toisella on joku ihmeen naamari päässä? Noh, onneksi ei tarvi selitellä kenellekään – ISH-ISH! Loppuilta meni ainakin Soilworkkia seuratessa ja tulihan siinä jossain vaiheessa pyörähdettyä Medeiankin keikillä karhupuvussa Kaikan, Hyrden ja Tuomaksen kanssa. Hauskaa oli aamuun asti. Kiitokset kaikille keikoilla käyneille tyttärille ja pojattarille, olette tehneet tästä kesästä Stam1nan parhaimman.

H: Päädyin sunnuntaina purkamaan reissupaineita Jalavan Pekan kanssa Lappeenrannan Apinabaariin. Sovimme lähtevämme seuraavana päivänä henkilöautolla Lakselviin, Norjaan. Mutta syystä tai toisesta näin ei ikinä käynytkään. Päädyimme Toteemin karaokeen ja vuosituhannen jälkimyrkytys oli valtaava universumin todellisuuden mustaan ryijyynsä. Pekka Jalava on hurja ukko!Viimeinen muistikuva.