The Blue Brothers. Päivälällykkä antoi kivan säväyksen.

kp: Noniin. Siitä se sitten taas lähtee. Uusi hattu päässä kohti uusia seikkailuja. Minibaarin lasku respaan ja kohti pakattua Gay-bussia, jonka sisälmys oli jo valmiina lähtöön ja odotteli miuta. Hyvä! Vasa, nu vi kom!

P: Kangasmäen puliukon lettu oli kyllä näkemisen arvoinen aamutuimaan.

E: Se ulkomaalaisperhe hotellin aamupalalla oli varmasti samaa mieltä.

H: Miusta tuntuu välillä että miulla on ulkomaalaisperhe miun pään sisällä.

kp: Ilmeisesti se on edelleen hauskempi rapulassa? Koska tutkimukseni osoittavat, että lettu palaa pohjaan keikkareissulla pahemman kerran, joit tai et. Onneksi Gay-bussi on erittäin tilava, ja vielä kun Emil tuli omalla kyydillään Vaasaan, niin bussissa mahtui nukkumaankin. Nimittäin lattialla. Tyynynä toimi muotoon ommeltu monitori-Teemun vaelluskenkä. Tämä, jos mikä tekee niskoille eetvarttia!

H: Päivälilli oli vakava tosiasia. Kostohyökkäys maksaa & terveellistä aikuisuutta vastaan. Temmoin kaljaa ranteet kovina & housut märkinä. Join kaljaa kuin Gary Grandimux. Virhe. Olo oli löllökkä. Äkkiä makoamaan. Ei tullut näet soundcheckistä vittuakaan. Kurkku rutussa & otsa töttöröö. Ei napannut, ei sitte yhtäpä yhtää. Haistakaa kaikki vittu. Miten tästä ylös?!

Hotellihuoneita, alkoholia ja tyttöjen hanureita. Siinä kaikki mitä kasvava lettu tarvitsee!

kp: Soundcheckissa ei jaksanut huutaa eikä soittaa. Äkkiä pois ja syömään. Syöminenkään ei oikein nyt lähtenyt, vaikka ravitsevassa munakoisovuoassa ei varmaan ollut mitään vikaa jonkun muun mielestä. Takaisin sänkyyn. Hattu päässä.

E: Emme ole vielä muodostaneet mielipidettä Kai-Pekan uudesta hatusta. Se jakaa niitä. Ja myös ruhtinaallisesti tilaa kaikille päänahassa eläville öttiäisille.

H: Nukuin Kai-Pekan vieressä kuin leijona, valmiina tappamaan gaselli. Kuuntelin myös koiranunen lävitse, miten Kai-Pekka kävi kahteen kertaan vessassa runk… pesemässä pyykkejä. Ylös, silkasta kauhusta, oli käytävä. Käytävästä pääsi sitten alakertaan syömään.

P: Fransmanni tarjoili meille erittäin hyvää possua tällä kertaa. Järjestelyt olivatkin erityisen mukavat tällä kertaa, koska muutamalla oven avauksella pääsi bäkkäriltä hotellihuoneeseen.

E: Olisivat Fransmanneissa uudistaneet ruokalistan myös Melanzen osalta. Se on hyvä, mutta ei tarpeeksi ruokaisa ja rasvainen Fat-Samin päivälliseksi.

Vaasassa törmää 94% todennäköisyydellä Hahtoon. 6% kuvasta on kahvipannu.

kp: Keikka pääsi alkamaan sovitusti noin 00.15. Lava oli jälleen aika pieni ja ahdas, joten akrobaattihommat jäi tältä illalta väliin. Sen sijaan harjoitimme kielellistä akrobatiaa toisen kotimaisemme parissa. Ja jos nyt ihan oikein ymmärsin, niin Vaasan yleisön enemmistö ei tainnut diggailla yhtään meidän ruotsin puhumisesta? Hellitimme köyttä puolessa välissä keikkaa, ja jatkoimme suomen kielellä.

H: Kielioppimme on Norjasta, käytöstapamme Saksasta, naamamme Lettulandiasta ja elämämme pers… Persiasta.

kp: Keikasta jäi mieleen rentous ja eritoten Kaken maailman paras soittaminen. Lavan edessä keikan ajan päivystänyt järjestysmies tuli välittömästi keikan jälkeen kehumaan ruotsin kielen osaamistamme, mutta henk.koht en ole vielä päättänyt kuinka monta prosenttia kehusta meni huumorihommien puolelle… Ja kuulemma toinen järjestysmies oli ollut koko keikan Pappa Jauhiaisen vieressä ja pitänyt huolen, että Jussilla on asianmukaiset tilat ja oltavat keikan miksaamiseen. Hienoa palvelua!

P: Todella hyvä ja rento veto. Yleisö jaksoi nauraa meien ruotsinkielisille välispiikeille ja bailasi, vaikka ahdasta oli lavalla ja yleisössä. Keikin jälkeen suoraan hotellihuoneeseen ja suihkuun – keeping it gay! Palatessani bäkkärille törmään välittömästi Kaitsuun ja posseensa, olipas mukava nähdä pitkästä aikaa. Siinä sitä lilliteltiin ja opeteltiin viittomakieltä?! Vaasasta jäi lämmin fiilis.

E: Opetelkaahan viittomaan karjalanpiirakka.

H: Vaasasta jäi suuhun viinalaisen maku & hammastahnan pikantti vivahde. Viva las Paste!

Vaasasta on pitkä matka itärajalle. Vaan kuka on tämä keväinen liftari...?