4. sivu: Studiotyön magiaa

 

Aloitteleva Stamina tarvitsi kättä pitempää matkallaan maineeseen ja mammonaan: oli tallennettava omia sävellyksiä, valokopioitava mustavalkokansia c-kasetteihin, jakaa musiikkia kädestä käteen, levittää yhtyeen nimeä. Bändi oli tehnyt jo ensimmäiset keikkansa, tukat olivat kasvaneet tarvittavat kymmennen senttiä hartioille asti. Kännissä oltiin jo … Lue lisaa!

3. sivu: Teinit lauteille

 

Stam1na oli siis keikkakuntoisessa kokoonpanossa vuoden 1996 lopulla: rumpujen takana istui Velin, sähkönsinistä soolokitaraa kannatteli Olkkonen, bassoa soitteli heavy- ja funkspesialisti Häkli ja laulumikin takaa löytyi kitaran kanssa Hyyrynen. Treenikämppä sijaitsi Lemin maalaispitäjän nuorisotalo Tapiolan alakerrassa, heti teatterilavan alapuolelta. Bändiläisten … Lue lisaa!

2. sivu: Bändi läjään, treenit alkuun ja miehitys kuntoon

 

Lemin maalaispitäjällä pidettiin vielä 90-luvun alkupuoliskolla aktiivisesti bändi- ja diskoiltoja, jollaisessa eräässäkin yhtye sai hyvin selkeästi sovittuna alkunsa. Itse iltamat olivat yleensä muutaman sadan teini-ikäisen ryyppyjuhlat. Livemusiikkiakin kylällä nähtiin, noin kerran vuodessa. Vuotta nuorempana kitaristipoikana tunnettu Olkkonen ehdotti rumpali-basso-parivaljakko Hyyryselle … Lue lisaa!

1. sivu: Stam1nan nuori rakennusmateriaali

 

Hyrde: Isoveli Jussi soitti YUP:ssa rumpuja ennen kitaristin uraansa, siltä jäi sitte valkoset Tama-kannut pyörimään meiän varastoon. Mie omin ne tietysti välittömästi ja hakkasin niitä meiä alakerrassa sellases maanalaisessa suljetussa puuvarasto-rojuhuonees, jossa korvavaurio oli enemmä ku todennäköine. Siel taisin opetella … Lue lisaa!